Legendaariset Luutut

Tarina kertoo että kauan kauan sitten eräs mies oli joululahjaostoksilla. (Oikeasti tästä on alle vuosi, mutta saduissahan ruukataan liioitella). Miehen vaimo oli kohtuullisen tarkka, joten hän oli tehnyt "joululahjaehdotelmista" listan etukäteen. Näin vältyttäisiin käyttämättömäksi jääviltä hankinnoilta. Tuona talvena vaimo oli innostunut keräilemään kauniita tarve-esineitä. Ja joululahjalistassa yhteenä toiveena oli luutuja. Ihan totta, rättejä! Tarkempi kuvaus luuduista oli kirjoitettu nopein harakanvarpasin; nättejä ja pestäviä sisustusluutuja, mielellään "neulosmaisia" ja värinä vaikka musta. Ja tuon toiveen kanssa mies purjehti kauppakeskukseen. Tekstistä ei saanut ilmeisesti muuta selvää kuin sen, että rättejä oli toivottu. Ja pestäviä sellaisia. Niinpä mies käveli lähimpään markettiin ja nappasi rättipaketin mukaansa. Tyytyväisenä hän lampsi lahjakassinsa kanssa kotiinpäin. Matkan varrella oli mies vielä sattunut näkemään vielä vaimon veljeä, joka ihmetteli tämän ostosta. Toivoiko siskoni oikeasti rättejä joululahjaksi? Kyllä, oli mies vakuutellut.

Luutut löysivät tiensä lahjapakettiin ja pukinkonttin. Jouluaattona vaimo oli erittäinkin tyytyväinen saamaansa lahjasaldoon (toki lasten lahjailo on tärkeintä!). Viimeisenä avattavaksi lahjaksi jäi mieheltä saatu pehmeä paketti. Lahjalistan sisältö oli päässyt unohtumaan ja mielikuvitus paketin sisällöstä laukkasi. Onkohan mieheni ostanut minulle jotain vaatetta? Rauhallisin ottein vaimo avasi viimeisen paketin ja purskahti railakkaan nauruun. Voi mies raukkaa.Paketti oli nimittäin pullollaan neonvärisiä mikrokuituliinoja. Juuri niitä kaikesta kauheimpia kaupan hyllyltä. Eli ei ihan "sisustusrättejä". Tuosta lahjasta saatiin monet naistennaurut sinä jouluna. Ja päätyiväthän nuo rätit käyttöönkin. On ainakin pestäviä! Itse asiassa niitä näkyi välillä jopa keittiön väripilkkuina, kuten yllä olevassa kuvassa (okei, tuo lohenpunainen yksilö oli kaikista neutraalein).

Itse en olisi siis ihan tuollaisia luutuja hankkinut, mutta käypiä ja kestäviä ovat olleet. Kuitenkin olen jo puolen vuoden ajan etsinyt (erittäin passiivisesti) tyylikkäitä keittiöliinoja. Sisustuskaupoissa on mustia näkynyt, mutta jotenkin 15 €:n luutua kassalle kiikuttaessa on iskenyt piheys. Ja niin ovat liinat jääneet kauppaan. Taannoin löysin Clas Ohlsonilta sattumalta kauniin mikrokuituliinapaketin. Setissä on neljä ruskeansävyistä liinaa. Hinta oli huimat 3 euroa!

kuva lainattu,
 http://www.clasohlson.com/fi/Mikrokuituliina-4-kpl/Pr444000001

kuva lainattu:
 http://www.clasohlson.com/fi/Mikrokuituliina-4-kpl/Pr444000001

Luutut ovat osoitettu käyttöön keittiöön, ikkunoihin, yleisluutuksi ja kylppäriin. Todellisuudessa kaikki muut paitsi tuo mikrokuituinen ikkunaliina menivät keittiön tarpeisiin. Olipas muuten ympäristöystävällinen (joutsenmerkitty) ja edullinen löytö.  Ja niistä neonvärisistä luutuista puheenollen; ovat edelleen aktiivisessa käytössä, siirtyivät vain kylppäri- ja lattialuuduiksi. Viimeksi eilen olivat tarpeellisia. Nyt nojailevat narikkaan niin siivousvälineet kuin muutkin velvollisuudet. Tänään on shoppailtu, siivottu, kyläilty ja sisustettu. Nuhanenäinen tyttö nukahti vihdoin ja mies on humputtelemassa. Tämä rouva sukeltaa siis sisustuslehtien maailmaan.

Leppoista lauantaita!