Rauhaa ja rakkautta

[kännykkäkuva]

Tällä viikolla Suomessa vietetään imetysviikkoa. Imetysviikkoon sisältyy muun muassa imetysrauhan julistaminen. Vastikään on julistettu myös raskausrauha Marja Hintikan toimesta. Jos pystyisin, haluaisin julistaa rauhan imettäjien ja raskaana olevien lisäksi kaikkien muidenkin naisten, miesten ja lapsien omalle vartalolle ja omannäköiselle elämiselle. Jos oikein negatiivisien lasien läpi katselee tämän hetkistä maailmanmenoa, niin tuntuu että täällä ei saa imettää tai olla imettämättä, ei kasvattaa mahaa rauhassa, tai olla kasvattamatta. Ei saa näyttää lihavalta tai laihalta. Ja niin edelleen.. Täytyy kyllä sanoa, että omalle kohdalle ei ole osunut hirveästi turhia kommentteja esimerkiksi vauvan syöttämisestä, mutta ne muutamatkin ovat periaatteessa liikaa.  Ja olen kuullut kyllä hurjan määrän kommentteja, joita erityisesti odottaville ja imettäville naisille on sadellut. Herkässä tilassa oleville äideille heitetyt kommentit ovat erityisesti nostattaneet karvat pystyyn.

[kännykkäkuva]

Imetys ja ylipäätänsä pikkuvauvan syöttäminen on usein todella herkkä aihe vastasyntyneen nyytin perheelle. Olen jo aikasemmin kirjoittanut täällä, että meidän vauva on ollut pulloruokinnalla. Asia ei ole ollut minulle tai miehelleni mitenkään vaikea. Mutta alussa sitä sai joillekin selittää ja neuvoja rintaruokinnan puolesta tuli. Ja tähän voisi sanoa, että siis oikeesti, mitä järkeä! Siinä vaiheessa kun imetystä ollaan yritetty, eikä se syystä tai toisesta onnistu, eivät tuoreet vanhemmat tarvitse neuvoja kysymättä, syyllistämisestä puhumattakaan. Kaikki eivät myöskään halua tai saa imettää, vaikka se onnistuisikin. Vauva voi saada läheisyyttä ja lämpöä ihan tarpeeksi pulloruokinnallakin. Muiden päätöksistä riippuvaista pikkuvauvaa ei auta millään tavalla vanhempien toiminnan arviointi. Tietenkin jos puhutaan syöttämättä jättämisestä tai muusta laiminlyönnistä on syytä muiden aikuisten tartua toimeen. Mutta pulloruokinta on aivan yhtä hyvä tapa kuin imettäminen! Sen lisäksi että pullottelijoita ja korviketta antavia vanhempia kritisoidaan myös imettäjät saavat huutia esimerkiksi julkisilla paikoilla ruokkimisesta tai taaperoimettämisestä. Esimerkiksi joissakin ravintoloissa täytyy vauva imettää wc:ssä. Kuinkahan moni aikuinen suostuisi vessaruokailuun?

Viime metreillä..

Myös raskaana olevan naisen keho tuntuu olevan tavallista enemmän julkista riistaa. Naiset saavat kuulla ihmisten kommentteja vatsansa koosta. "Onko tuolla kaksi kun on niin iso?" Tai kun joku lataa nettiin kuvan pienestä odotusvatsasta, aletaan syyttää syömättömyydestä. Maha voi olla iso tai pieni rakenteellisista syistä, ei omista valinnoista johtuen. Jokainen odottaja haluaa varmasti tarjota parasta mahdollista pesäkoloa lapselleen, ja aina ei rahkeet riitä esimerkiksi terveelliseen ruokavalioon. Mielestäni kaikki raskausmahat ovat kauniita! Sain omasta raskausvatsastani aika vähän kommentteja, ennen viimeisiä viikkoja kyllä kuulin ihmettelyjä mahan pienuudesta. Pieneltä se ei tuntunut itselleni missään vaiheessa, ja erityisesti lopussa se "posahti" kunnolla. Nykyään taitaa olla melkein samaa luokkaa ;). Mahojen kommentoiti ei lopu synnyttämiseen. Vaan esimerkiksi synnyttäneiden julkkisten mahoja tiiraillaan enemmän kuin sieltä tullutta ihmettä. Joskus on jäänyt liikaa kiloja, ja joskus taas on alettu liian aikaisin jumppamaan ja pumppaamaan jos maha on heti poissa (joillakin se lähtee ilman yhtäkään vatsalihasliikettä, olen nähnyt). Itse ajattelen, että jos esimerkiksi synnytyksen jälkeen haluaa jotain analysoida, äidin ulkonäon sijaan tärkeämpää on vauvan hyvinvointiin liittyvät pohdinnat.

Jokaisen ihmisen kehon kunnioittaminen ei todellakaan liity vain raskauteen, imetykseen tai äitiyteen. Kaikilla on lupa omanlaisiin elämäntapoihin, eikä muilla ole oikeutta kommentoida niitä. Esimerkiksi voin sanoa omalta kohdaltani, että pidän tämän hetkistä fitnessbuumia hieman outona. En ihannoi millään tavallaan överiksi vedettyä ruokavaliota tai treenausta. Silti en koe, että minulla olisi oikeus kritisoida jonkun toisen elämäntapoja, ellei esimerkiksi viattoman lapsen terveys ole niiden takia vaarassa. Itse haluan syöttää omalle lapselleni terveellistä ja monipuolista ruokaa, ja toivon että pystyn antamaan hänelle mahdollisimman tasapainoisen kuvan elämäntavoista. Ei muiden ulkonöän arvointia, syömisien kyttäilyä tai pelkkää herkkujenkaan puputtelua (apua :D).

Tällaista pohdintaa tällä kertaa. Aihe herättää minussa voimakkaita tunteita, vaikken itse olekaan saanut kyseenalaisia kommentteja tämän asian suhteen erityisesti. Viime päivinä blogi on ollut vähän tauolla muiden kiireiden vuoksi. Nyt pitäisi aikaa jäädä enemmän blogille ja sisusteluille, vielä kun saisin objektiivin jolla kuvata ;).

Peace and love!