keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Bloggarin kaapissa

352


352

Minua on kehotettu eri tahoilta laittamaan kuvia blogiini tuunauskohteiden eri vaiheista ja itsestäni kohteitteni kimpussa. Sen verran erikoisia maalaustelineitä, -asuja muita viritelmiä on nähty. I swear että kukaan ei halua nähdä kuvia kohtuullisen vasta synnyttäneestä (kaikki on suhteellista ;) urkkarintsikoissa pyörivästä maalin ja pölyn peitossa olevasta bloggarista, joten mies ikuisti  ennen pikku projektia. Viime kesänä hankittu betonijäljitelmäruukku on osottautunut liian kylmän harmaan sävyiseksi (350). Hankin aikanaan myös rusehtavan harmaan ruukun, joka on meidän takaterassilla kirsikkapuulla. Tämä kylmemmän sävyinen yksilö oli vielä viime kesänä ihan jees, mutta nyt ku se on useimmiten vielä kostea, on sävy liian sininen. Siispä tartuin spraypulloon ja maalasin sen mustaksi. Fiksasin oven edustaa muutenkin. Ostin ruukkuun ihanan valkoisen hortensian, joka on yksi lempikukistani (oli myös hääkimpussa & -koristeissa 353). Toivon että kohtuullisen vaikeahoitoinen kukka eläisi käsittelyssäni. Vanhemmat ostivat vierailulla uuden timanttituijan. Edellinen kuulemma rusehti liikaa [todettu: myös havukasvi voi kuolla käsittelyssäni (en"ehtinyt" suojata auringolta)]. Lisäksi lisäsin edustan eteen aikanaan sisäsisustuksessa sängynjalkoina toimineita betoniharkkoja. En ole mikään minimalisti, vaan tykkään "että on paljon eri juttuja".

353

Tuollainen sekalainen seurakunta toivottaa nyt vieraat tervetulleiksi meille(352). Eteisen lisäksi talon edusta on tärkeä ensivaikutelmapaikka kodissa. Itse harvemmin sitä tulee tarkastelua, kun kiireessä kantaa lapsen ja kauppakassit sisään, mutta vieraille se osuu ensimmäisenä silmään. Olen monta kertaa vastannut mieheni kommentteihin "ei kukaan huomaa" (esimerkiksi huonosti maalattua kohtaa), että en sisusta vieraille, vaan meille. Kuitenkin esimerkiksi kotia myytäessä tällaiset ensivaikutelmaseikat kannattaa mielestäni ottaa huomioon. Ja nyt postauksen "viralliseen" aiheeseen, johon johdatin teidät oven edustan kautta.

Miltä näyttää bloggarin kaapissa? Siinäpä kysymys johon löytyy varmastikin tuhansittain vastauksia. Itseä on huvittanut, kun bloggaamisen aloitettuani olen kuullut useamman kyläilijän sanovan että: "tullaanpa katsoon miltä näyttää bloggarin koti" (ei ehkä tosissaan:). Mutta silti se on huvittanut: kotini näyttää kyllä aika samanlaiselta kuin muutama kuukausi sitten bloggaamisen aloitettuani. Siisteystaso on ainoastaan laskenut, nykyään esimerkiksi altaan reunat täyttyvät entistä tiuhemmin liotettavista pensseleistä. Yleisteyksenä voisin kuvitella, etteivät hirveän pedantit ja siistit ihmiset välttämättä ala omaa kotiaan julkisesti kuvailemaan kritiikin pelossa. Itse olen säästynyt erityiseltä negatiiviselta palautteelta. Alussa kylläkin tuntui, että jouduin selittelemään bloggaustani. Minulta kysyttiin suoraan, että mitä järkeä on koko ajan vaihtaa sisustusta, kuvailla omaa kotia; kuluttaa rahaa ja aikaa. Tyypille, joka pohtii edellä mainittuja asioita, voisin heittää vastakysymyksen, että mitä järkeä minun on olla bloggaamatta. Tiedän että bloggaamisen sijasta minulla olisi paljon "tärkeämpää" tekemistä. Voisin tehdä koulutehtäviä, siivota, lukea, nähdä tiettyjä sukulaisia ja kavereita useammin. Mutta miksi en bloggaisi? Sisustin ahkerasti jo ennen livialle -blogia. Bloggaaminen yhdistää kaksi intohimoni kohdetta; sisustamisen ja kirjoittamisen. Lisäksi oman blogin kautta olen "virtuaalitutustunut" joihinkin uusiin ihmisiin ja löytänyt uusia insproivia blogeja luettavaksi. Bloggaamisen aloittaminen ei ollut oma ideani, vaan sain useammalta henkilöltä kannustusta tähän puuhaan. Kiitos vain innoittajille!

Ja taas karkasi virallisesta aiheesta. Tällä kertaa esittelen eteisen kaapin luurangot. Vastikään tämä bloggari halusi hieman ryhtiä eteisen vaatekappiin. Tunnustan, että syksyllä ja alkukeväästä kävin aina ennen vieraiden tuloa siirtämässä eteisen kaapin eteen rivin kenkiä, jotta vieraat eivät vahingossa aukaise räjähtynättä kaapia. Vaan käyttävät naulakkoa.


354, ennen

En ole mikään järjestelmällisyyden perikuva. Oikeastaan INHOAN kaappien siivousta. Järkkäilen vaatekaappia aika usein, mutta se muuttuu pommiksi hyvin nopeasti. Meidän eteisen henkarikaappi ei ole mitenkään jättiläinen, joten kesävaatteille on raivattava tilaa. Lakit, kaulahuivit, hanskat yms. ovat lepäilleet vaan tyhjällä hyllyllä, sillä en ole saanut aikaiseksi hankkia niille koria. Nyt tämän siivouksen yhteydessä ne saivatkin omat lokerikkonsa. Hankin kätevät samla -laatikot ikeasta. Matalat korit ovat oikein sopivat hattuhyllyllemme.. Koreihin saa myös kansia, jolloin niitä voi pinota päällekäin. Kesällä muuten jää korit ihanan tyhjiksi!Olen aikanani hankkinut eteiseen ikean valkoiset puiset ripustuskoukut. Ne veivät kuitenkin aika paljon tilaa, ja vaikka ovatkin kestävät, halusin metalliset henkarit. Tigeristä löytyi ihan sattumalta todella edullisesti mustat rautaiset ripustuskoukut. Näiden koukkua ei saa käännettyä, mutta ovat mielestäni kivemman näköiset ja vievät vähemmän tilaa. Nyt voin ainakin vähäksi aikaa luopua tuosta "kenkien-siirtely-toimenpiteestä" ennen kyläilijöitä. Ja pakko näin lopuksi tunnustaa: vaikka en sisusta vieraita varten, siivoan kyllä.

355, jälkeen


356, Ikea viktigt -malliston rottinkinen pieni rasia on oikein oiva kapistus aurinkolasien säilytykselle.

// Edit: oli pakko muokata ensimmäinen kuva tosi kirkkaaksi, jottei menis liian henkilökohtaiseksi ;)

Keskinkertaista keskiviikkoa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti